tisdag 10 april 2012

Esa koskee hänen kasvojaan, jotka hän on perinyt äidiltään, joiden hitautta oli ilo seurata. Hän silittää kuollutta: hänen suunsa liikkuu säästeliäästi. Olisit nyt eräänlainen meri, talon torso, pieni sade, lintupatsas vailla siipiä, nokkaa, koukkuja: nälkäinen poikanen, joka tarttuu syöttiin ja nielee sen halki.



Inga kommentarer:

Skicka en kommentar