fredag 6 april 2012

POSTIKORTTI


Esa herää joskus siihen,
ettei muutakaan ole.
On kuin hyppäisi silkkin ja selkeyteen.
Eikä sinua ole, tai missä sinä oletkaan
ja missä on nyt rauhoittava liuku
tähän sameaan samuuteen

Silti äkkiä heidät on pingottu
irti ja kumpikin suoriutuu täällä
paremmin kuin hyvin:
ja hyvän paremmalla puolella
kaikki on sujunut mainiosti.

Mutta joskus hän herää
tai missä sinä oletkaan
kuin siihen mikään hidasta on
kuin vieressä hengitys pimeä ihan

niin ajattelee olla pingoittumatta enää
niin kohoaa Esakin pahan yli

koko ajan kevät Esankin saa
joka makaa koko painonsa yllä


4 kommentarer:

  1. tän rytmiä en jotenkin saa toimimaan

    SvaraRadera
  2. Muistelisin että "alkuperäisessä" rytmi toimi, ehkä pari askelta taaksepäin? pidempään ja luonnosmaisempaan säkeeseen.

    SvaraRadera
  3. No tää on nyt lähempänä alkuperäistä: ei ihan toimi rytmi mun mielestä vieläkään, mutta ehkä hiukan paremmin?

    SvaraRadera
  4. täähän voisi toimia hyvin ihan viimeisinä runoina, kun tässä on kaikkea "kevättä" ja "heräämistä"

    SvaraRadera